tiistai 22. helmikuuta 2011

Pöllömaniaa

Minervan pöllö lentää vasta hämärän laskeutuessa. Tätä lausetta yritän sisäistää ja iskostaa mieleen. Yritän opetella elämään itsessäni. Olen kuitenkin (vielä toistaiseksi) pöllö pöllö. Kuinka kauniit pöllön silmät ovatkaan, olen hämmentynyt silmien intensiteetistä.
  Pöllöt mielletään viisaiksi eläimiksi. Sinänsä pöllön symbolismi ei herätä suuria tunteita, kuitenkin jokin, vielä tunnistamaton asia, ajaa minut haaveilemaan pöllö-tatuoinnista, pöllö-taulusta, pöllö-korusta, pöllö-taiteesta, pöllö-lemmikistä. Lista on pitkä. Pöllöön liittyy muistoja ja hauskoja tapahtumia. Kuten kummipoikani kanssa kilpaa huhuilu "huhuu-huhuu" sekä tämä levy:
Tämä kirjoitus on omistettu maamme pöllöille. Kukin mielessään saa pohtia, kuuluuko ryhmään. Käsi ylös jos näin on. Itse ainakin nostan käteni. Tiedän ainakin tämän katon alta löytyvän toisen samanlaisen. Tässä vielä hieman pöllö-faktaa by wikipedia:


"Pöllöt (Strigidae) on lintuheimo. Ne ovat yöeläimiä, mutta jotkut liikkuvat päivälläkin. Suomessa pesiviä pöllölajeja ovat helmipöllö, varpuspöllö, huuhkaja, hiiripöllö, lehtopöllö, viirupöllö, lapinpöllö, sarvipöllö, suopöllö ja joinakin vuosina tunturipöllö. Pöllöt ovat lihansyöjiä ja niiden pääasiallista ravintoa ovat pikkunisäkkäät. Ravinnon sulamattomat osat pöllöt oksentavat niin kutsuttuina oksennuspalloina. Pöllöt tunnetaan hyvästä hämäränäöstä, lähes äänettömästä lennosta sekä noin 270 astetta kääntyvästä päästä."


Ei pöllönpää!

Toisinaan tuntuu tältä. (Kuva: http://www.hellofriend.info/?p=279)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti